Eilen lähdettiin taas seikkailemaan, määränpäänä Myyrmäki ;) Oltiin tosi reippaita ja käveltiin se superpitkä matka, yhteensä aikaa taisi mennä sellainen tunti. Ja sitä aikaa meni, kun toisessa kädessä oli 42kg joka suuntaan loikkivaa berniä ja toisessa kädessä miljoona kiloa painava kassi. Ja huonot kävelykengät (tosin nyt tuntuu, että niistä koroista oli apua, koska ne upposivat kunnolla maahan ja estivät sen ihan holtittoman poukkoilun). Perille päästyä mä taisin olla se väsyneempi osapuoli eikä innostanut kyllä yhtään ne seuraavat viisi tuntia saksan opiskelua..
     Kyseessä oli siis meidän ensimmäinen yökylä äitini luona kerrostalossa ja samalla Tiran totuttamista siellä yksinoloon. Kokeiltiin yksinoloa heti perille päästyämme niin, että heitin Tiralle muutamia murennettuja froliceja lattialle ja menin itse tekemään koulujuttuja käytävään (oltiin vielä tässä vaiheessa ihan kahdestaan). Onneksi käytävässä liikkui sinä aikana vain yksi ihminen itseni lisäksi ;) Oma kärsivällisyys kesti yhteensä ehkä 20min kahdessa erässä, mutta Tira oli suht hiljaa. Vähän kuului vinkumista ja yhdessä vaiheessa paperikassin julma tappo, mutta ei haukkumista/kovaäänistä ulinaa.
   Yö sujui koiralla hyvin, mitä nyt valloitti ensin mun patjan niin, että roikuin itse puoliksi lattialla. Kunhan vain koiralla oli mukavaa :) Puolen tunnin jälkeen Tira joko väsyi mun tönimiseen tai sille tuli kuuma, mutta kuitenkin loppuyö sillä meni siinä patjan vieressä lattialla. Itse nukuin ehkä sen neljä-viisi tuntia ja voi arvata kumpi meistä oli taas pirteämpi aamulla. Noustiin vielä hyvissä ajoin ylös ja ehdittiin käydä melkein tunnin lenkillä (taisi olla jotain 50min). Ennen kouluun lähtöä laitoin vielä Tiralle aktivointipallon täyteen ruokaa, kuppiin loput nappuloista sekä ympäriinsä lattioille sekä tyhjään pahvilaatikkoon nameja. Tuli varmaan koko päivän ruoka-annos? Niitä Tira jäi syömään ihan nätisti eikä kuulunut mitään ääniä, kun kuuntelin ensin siinä samassa kerroksessa ja sitten vielä ykkösessä.
   Tira oli yksin ehkä kaksi tuntia, vähän yli (juu mäkin tykkään näistä yo-valmennuksista :)) ja oli tosi iloinen, kun tulin takaisin. Ei ollut edes rikkonut mitään ja aktivointipalloonkin oli jäänyt ruokaa! Ehdittiin vielä ottaa päivätorkut (ja taas mä olin se, joka ei nukkunut), käydä 40min lenkillä ja katsoa telkkaria ennen kuin meidän kyyti tuli :)

Muutamia kuvia tältä aamulta jättärin päältä, laadusta vastaa taas kännykkäkamera ja myös ajankohta toi vähän haastetta kuvien onnistumiseen (joskus yhdeksältä aamulla).