Viikko sitten lauantaina suunnattiin taas vaihteeksi näyttelyyn, tällä kertaa Jyväskylä KV'n. Bernejä oli ilmoittautunut taas superpaljon, yhteensä 86 joista noin 50 oli narttuja. Salaisena toiveena oli saada ERI Tiran näyttelyvuoden lopetukseksi..

Jostain ihmeen syystä aamun aikataulu petti taas ja päästiin lähtemään 45 minuuttia myöhässä ;) Ehdittiin kuitenkin hyvin paikalle ja saatiin odotella Tiran vuoroa pari tuntia. Tällä kertaa mä halusin Katjan esittävän Tiran, että Tira olisi vähän skarpimpi eikä niin "rento" ja löysä kuin mun kanssa on tottunut olemaan. Tuttuun tapaan mä lähdin evakkoon nuorten luokan narttujen puolessa välissä, kun Tiraa alettiin valmistelemaan. Nyt mä jopa yritin kävellä siellä myyntikojujen luona ja katsoa vähän muita rotuja, mutta kuitenkin yli puolet ajasta tuli seistyä parin kehän päässä tolpan takana ja katsottua bernejä. Pakko myöntää itsekin, että Tira oli tosi hyvännäköinen siellä kehässä :)
     Vaikka taisinkin nähdä suurimman osan avoimen luokan nartuista ennen Tiran vuoroa, oli pää ihan tyhjä siellä tolpan takana eikä ollut mitään käsitystä kuinka tiukasti tuomari arvosteli nyt. Siinä vaiheessa, kun Katja ja Tira menivät kehään, mun kädet taisivat alkaa täristä.. Tira oli niiiiin upea, etten meinannut tunnistaa! Ja juuri tämän kerran se kamera jäi sinne häkille, mutta tuskin kuvat olisivatkaan onnistuneet, koska siinä vaiheessa, kun kehäsihteeri ojensi vaaleanpunaisen nauhan, oli tosi lähellä etten pyörtynyt.. Noin tiukalta tuomarilta ERI, siinä vaiheessa tuntui, ettei tämä voi muuttua enää paljon paremmaksi :)
     Tiran jälkeen oli vain pari koiraa, joten kilpailuluokka alkoi melko nopeasti. Mäkin ehdin kiertää puolet hallista toiselle puolelle kehää niin näki vielä vähän paremmin (ja oli lähempänä). Mitä nyt koiranetistä laskin nopeasti, kilpailuluokassa oli kuusi narttua ja huolimatta mun epäuskoisuudesta siellä tolppa nro 2 takana, ihana tuomari sijoitti pikku-Tiran ensimmäiseksi!!! Siinä vaiheessa päässä ei tainnut oikeasti olla yhtään mitään ja menikin muutama sekunti ennen kuin sain itseni liikkeelle pikku Tirppanan luokse :) Tuli taas nopea koirien vaihto, kun Katja nappasi Piitun kehään ja mä sain Tiran syliin, ja vieläkin ne nauhat siinä näyttelyremmissä näyttivät tosi oudoilta.. Valioluokan ajan tuli halailtua ja rapsutettua Tiraa aika paljon, mutta selkeästi Tira rupesi väsymään koko näyttelytouhusta. Kerrankin hakeutui taas häkin lähelle ja yritti vähän puskea sisään, käskin sitten siihen jalkoihin maahan lepäämään vähäksi aikaa. Taisivat kaikki siinä häkkialueella olevat huomata mun hermostumisen, kun turvauduin taas karstaan ja harjasin Tiran varmaan kymmenen kertaa ravaten siitä häkin ja kehän reunan välillä. Vielä kun Piitu sai erin ja sijoittui luokassa, niin aikataulu meni aika tiukaksi :D Heti valioiden kilpailuluokan loputtua annoin Tiran taas Katjalle ja lähdin tutuksi tulleen tolpan luokse. Siellä sitten piti sydän kurkussa jännittää ja Tira pääsi kuin pääsikin jatkoon neljän muun nartun kanssa! Nyt tuomari mietti vähän pidempään ja pudotti junnunartun pois eli jäljellä oli Tira ja kolme valiota.. Tässä vaiheessa uskalsin ajatella ensimmäisen kerran, että jos me sittenkin ehkä saataisiin... Parin ravauskierroksen jälkeen tuomari näytti sijoitukset ja Tira oli ERI AVK1 PN4 JA SERT!!!!!!

Maailman ihanin tunne, oikeasti.

Nyt siitä on jo yli viikko enkä vieläkään voi uskoa Tiran menestystä. Avoimessa luokassa oli luettelon mukaan 22 narttua (osa oli kyllä pois) ja Tira voitti??! Aina mä olen tiennyt Tiran olevan maailman täydellisin ja kaunein, mutta silti, vau.. Tämä ylittää kaikki odotukset ja toiveet ikinä! Vielä, kun Tiran äiti Piitu oli PN2 ja sai vara-cacibin!

KIITOS vielä Katjalle koirasta ja esittämisestä ja KIITOS kaikille onnittelijoille :)

1259514150_img-d41d8cd98f00b204e9800998e


1259514255_img-d41d8cd98f00b204e9800998e
(Parempia kuvia tulee sitten, kun aurinko viitsii paistaa vähän aikaa ja tuo kauhea muta vähenisi)