Tänään oli todella upea ilma: aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, lunta oli ehkä 10cm ja lämpötila juuri sopiva (ei liian kylmä, kun aurinko lämmitti). Lähdettiin Tiran kanssa pitkästä aikaa vähän kauemmaksi pellolle kävelylle. Lenkki kesti yhteensä n. kaksi ja puoli tuntia ja kuvia kertyi 222, joista osa epäonnistui linssissä olleen kuolan vuoksi (kenen vika?). :D
Suuntasimme Petikon teollisuusalueen taakse, ja sinne päästäksemme piti kävellä ensin tuskaiset 15 minuuttia autotien varrella.. Ja piti ylittää siltaa pitkin Kehä 3 (vaaaaltava moottoritie), ja Tira säikkyi vähän ohi ajavia isoja rekkoja. Muuten meni hienosti, autojen perään Tira ei ollut enää ollenkaan ja päästiin hengissä perille. Aloitettiin peltoriehunta Vantaan Palveluskoirayhdistyksen treenikentän vierestä, ja siellä aikaa kuluikin juostessa ja kuvia ottaessa. Aluksi Tira ei meinannut mennä millään musta kauemmas, vaan pysyi 3-5 metrin päässä. Kun neiti rohkaistui, niin mun piti piiloutua pari kertaa, että Tira tajuaisi taas, että on sen tehtävä vahtia missä mä liikun. Sen jälkeen me molemmat pysyteltiin suunnilleen näköetäisyydellä toisistamme :)
Samoiltiin hetken aikaa jossain kuusikossa, missä Tiran täytyi hyppiä jokaisen puunrungon yli. Ja tietysti me huomattiin eräs keskikokoinen joki, mistä oli pakko päästä juomaan. Mä kiljuin Tiran kuitenkin pois siinä vaiheessa, kun jää rupesi vajoamaan virtaavaan veteen.. Ja Tira säikähti enemmän mun huutoa :D
Leikittiin tutkimusmatkailijoita, ja ruvettiin kiipeämään pieneltä tuntuvaa mäkeä ylös. Mäki kuitenkin jatkui ja jatkui ja jatkui kunnes päästiin huipulle. Ja oli mahtavat näköalat! Myöhemmin selvisi, että "mäki" jonne kiivettiin, oli täyttömäki (kasattu ylimääräistä maata isoksi keoksi) ja sama "mäki", mitä mä olen katsellut aina kun ollaan ajettu ohi.. Ja ihmetellyt kuka tuolla muka ikinä käy. Nyt selvisi sekin.
Kun päästiin alas tuolta kauhean korkelta vuorelta, eksyttiin vielä kerran pellolle. Tässä vaiheessa me molemmat oltiin jo tosi väsyneitä, ja aikaa kulunut hieman yli puolitoista tuntia. Loikittiin vielä kuitenkin sillä pellolla ja lähdettiin valumaan kotia kohti. Taas piti ylittää ja alittaa pari tietä, ja tietysti mä valitsin sen reitin, missä piti mennä Kehä 3 alitse, ja sattumalta hiihtäjä käveli siitä meidän ohi, kun oltiin keskellä tunnelia. Ja Tira katsoi silmät pyöreinä setää, joka kantoi puutikkuja olalla. Ja päätti pelätä sitä :D Rauhoituttiin siinä, ja jatkettiin matkaa. Päätettiin, ettei haluta kävellä enää latuja pitkin (ja pilata niitä), joten lähdettiin rämpimään vielä yhden pellon poikki. Sitten erittäin fiksu koiranulkoiluttaja vilkaisi oikealle puolelleen ja näki lenkkeilijän juoksevat 10 metrin päässä olevalla kävelytiellä. Ja lenkkeilijä katsoi ja ihmetteli, miksi kaksi otusta seisoi keskellä peltoa Kehä 3 vieressä..? Samaa ihmettelin minäkin. Hetken mietittyämme ja punasteltuamme, jatkoimme matkaa ja pääsimme 20 minuutin päästä kotiin, ja vauhti oli etanan luokkaa. Mutta ihan mukava päiväkävely :)

Ja välillä muitakin kuulumisia. Treenit on jäänyt taas vähille, kun mulla oli pohdittavaa yhteishaussa (haku toisen asteen oppilaitoksiin), mutta sekin on nyt ohi. Huomenna meillä alkaa vihdoinkin ohjatut TOKO-treenit, ja sunnuntaina on näyttelykurssin teoriakerta. Ja tärkeimpänä: perjantaina ilmestyy vihdoinkin uusin ja viimeinen Harry Potter suomeksi! Se päivä meneekin sitä lukiessa :D Illalla urakka on jo varmaan valmis, viidennen kirjan (1050 sivua) luin n. 9-10 tunnissa eli aloitin aamulla ja lopetin illalla. Kuudennen kirjan (sivumäärää en muista tarkallee, mutta vähän yli 600 sivua siinä oli) luin n. 5 tunnissa 45 minuutissa. Enkä yhtään Potter-fani... :)
Loppuun muutama kuva tältä päivältä (ilmestyvät myös kotisivujen galleriaan joskus kun ehdin laittaa).