Miten meidän treenit jää aina näin myöhälle? Tänään aloitettiin kahdeksan aikaan sisällä ja jatkettiin ulkona koirapuistossa yhdeksän aikaan. Tänään otettiin taas vähän uutta asiaa, ja päätin, että taukoillaan nyt tästä päivästä eteenpäin vähäsen noutokapulan sekä kakejen kanssa. Keskitytään lähinnä seuraamiseen (ja siihen ihanaan kontaktiin) sekä tähän uuteen asiaan, vaikka se ei todellakaan ole ajankohtainen. Meillähän alkaa ohjatut TOKO-treenit ensi viikolla, saadaan kunnon häiriötä!

Sisällä ensin taas vetolelulla Tiran kierroksien nostamista ja sitten perään seuraaminen. Tuli nyt samalla tehtyä sellainen päätös, että seuraamista tästä eteenpäin ulkona, oli sitten kuinka vaikeaa tahansa. Sisällä Tira hakeutuu koko ajan seinien lähelle ja meidän välimme on ihan liian iso.
Tänään kuitenkin sisällä.. Meni ihan hyvin, Tira pysytteli melko lähellä ja oikeassa kohdassa, kontakti taas mieletön. Eli hyvin meni, mutta voisi mennä paljon paremminkin.

Ja taas asennon vaihdot, eli kaket. Tänään tuli huomattua se, että jos mä olen Tiran lähellä (10 cm päässä etutassuista), menee loistavasti suullisella käskyllä, mutta jos liikun 10 cm poispäin, Tira matkii taas keitettyä spagettia ja vääntyilee ihan oudosti. Nyt jäädään kuitenkin tauolle näistä.

Tietenkin piti ottaa myös kapulan kanssa ennen sen tauolle jäämistä. Nyt Tira oli ihan innoissaan, kun näki kapulan ja ehdin komentaa sen juuri ja juuri istumaan kun nappasi jo kapulan suuhun. Siinä sitten piti sitä vähän aikaa kunnes annoin luvan irroittaa. Otettiin myös kaksi kertaa liikkuminen, eli jätin istumaan ja kävelin itse taas kauemmas toiseen huoneeseen (sama "rata" kuin eilen) ja kutsuin luokse. Hienosti taas ravasi ja irroitti käskystä.

Sitten se uusi asia, joka ei kyllä todellakaan ole ajankohtainen, mutta haluan saada jonkin näköisen perustan jo näin "aikaisin". Kyseessä on siis ruutu. Jotenkin itselleni on muodostunut sellainen kuva, että liike on todella vaikea ja haastava, joten nyt jännitetään miten se lähtee sujumaan meiltä.
Mä haluan opettaa ruudun Tiralle kosketusalustan, en namialustan kanssa. Jos Tiralle jättää nameja ruutuun, se alkaa 99,9% varmuudella etsiä sieltä niitä aina, eli koko liike menisi nuuskimiseksi. Toivotaan siis, että kosketusalusta sopii meille. Olen jo joskus aikaisemmin opettanut Tiralle kosketusalustan perusteet, eli koske esinettä niin lentää nameja.
Tänään Tira innostui, kun huomasi, että nyt naksutellaan. Jo yhden naksauksen jälkeen (kun Tira vilkaisi hiirimattoa, joka toimii meidän alustana), Tira meni tökkimään kuonolla ja tassuilla. Oli kyllä vähän yli-innokkuutta, kun hiirimattoa piti joko kaapia tassuilla tai sitten käydä makaamaan sen päälle. Ja mun tarkoituksena oli opettaa Tira seisomaan alustan päälle, koska maahanmeno tulee erillisenä käskynä ruudussa. Tira on turhan fiksu ja ennakoi jo ennen kuin ollaan saatu edes ruutu kasaan :D No nyt jatketaan naksuttelua niin kauan, että Tira menee kosketusalustan päälle seisomaan pienen välimatkan päästä.

Mentiin siis illalla yhdeksän aikaan iltalenkillä käymään koirapuistossa, koska tähän aikaan siellä ei pitänyt olla ketään, eikä ollutkaan. Ajattelin, että nyt tulisi samalla hyvää sadetreeniä, että Tira oppii tekemään liikkeet myös sateessa eikä ota siitä häiriötä. Homma kaatui siihen, kun kenttä oli täynnä vettä eikä berni-diiva suostunut istumaan siinä. Etsin sitten kuivimman kohdan ja saatiin siitä muutama istu-maahan vaihto. Ja Tiran vatsa näytti sen jälkeen mukavalta!
Lähdettiin sitten kotiin, kun mulle tuli puhelu johon oli pakko vastata. Puhelu sitten jatkui ja jatkui ja tietenkin juuri nyt tuli paljon koiria vastaan. Tira kiskoi hengitys puhisten, mutta mä olin kietonut hihan vasemman käden ympäri niin tiukasti kuin vain meni. Päästiin kaikista ohi, mutta mun sormet oli seuraavat puoli tuntia tunnottomat ja puutuneet. Mukavat nämä iltalenkit :)