Päätin nyt sitten (yrittää) lopettaa meidän treenitauon, jos ohjaaja nyt jaksaisi harjoitella pennun kanssa kunnolla ja säännöllisesti. Kuukauden ajan meidän treenailu on tarkoittanut kerran viikossa pari sivulletuloa ja vähän istu-maahan-seiso käskyjä.

Aloitettiin siis vahvistamalla kontaktia. Tira on ottanut pienestä lähtien aika hyvin muhun kontaktia, mutta haluan nyt varmistaa sen ihan kunnolla.
Harjoiteltiin niin, että Tira oli koko ajan mun edessä ja mä istuin lattialla molemmat kädet sivuille levitettyinä ja nyrkeissä nameja. Aluksi Tira tuijotti ja tökki mun käsiä, mutta kun vilkaisi nopeasti silmiin, annoin namin heti. Tätä tehtiin niin kauan, että käsistä loppui namit (molemmissa käsissä kahdeksan namia eli yhteensä 16) jonka jälkeen pidettiin pieni tauko ja toiset 16 harjoitusta samalla tavalla.
Kun Tira rupesi ymmärtämään idean, vähensin nameja käsissä ensin 12 ja sitten 8, jonka jälkeen lopetettiin. Tähän mennessä Tira tuijotti mua n. 5 sekuntia ennen kuin annoin namin.

Koska Tira oli energisellä tuulella, eikä viitsitty jankata koko iltaa kontakteja, alettiin opetella uutta temppua. Tosin ensin otettiin muutama sivulletulo muistin virkistykseksi (näiden harjoitusten jälkeen tajusin, että Tira tarvitsee aika paljon muistutusta..). Temppuna oli tänään jalkojen välistä pujottelu, käskysanana yksinkertaisesti "läpi".
Aloitettiin harjoittelu niin, että totutin ensin Tiran menemään mun jalan alta. Aluksi pentu ei mennyt millään namin perässä, mutta kun nostin jalan ihan kokonaan ilmaan ja houkuttelin siitä alta, Tira huomasi ettei se olekaan niin hirveää.
Nyt kun Tira uskaltautui kulkemaan jalkani alta, otin yhden askeleen eteenpäin (eli astuin vain toisella jalalla, toinen pysyi paikoillaan) ja houkuttelin pennun toiselle puolelle jalkani ali. Parin kerran jälkeen, kun Tira rupesi innostumaan, aloin sanoa käskysanaa "läpi" pennun onnistuessa. Pidettiin pieni tauko, jolloin revittiin ja kiskottiin Tiran lelua ja heitin sen muutaman kerran, jolloin pentu innostui juoksemaan ja hyppimään lelun perään. Sen jälkeen jatkettiin harjoituksia ja Tira oli taas todella innokas ja hyvässä vireessä :)
Jatkettiin samoja läpimenoja, nyt tahtikin alkoi nopeentua. Välillä en meinannut saada Frolicia puolitettua, kun Tira meni innokkaasti toiselle puolelle odottamaan palkkaa. Pari kertaa pentu meni jopa ilman namiohjausta, kun ohjaaja jumitti jotain omaansa.

Oli kivaa vaihtelua "totisen tokon" lisäksi, ja pitkästä aikaa kunnolla hauskaa treenailla Tiran kanssa. Tauko teki meille molemmille ihan hyvää, vaikka Tira ei muistakaan nyt mitään sivulletulosta. Pääasia, että mun treeni-into tuli takaisin ja päästään touhuamaan pennun kanssa enemmän!