2.7. oltiin Tuusulassa näyttelyssä. Tuomarina oli Marianne Holm ja tuloksena EH. Omistajan asenne oli luokkaa "hällä väliä" ja pienen ostoskierroksen jälkeen ajettiin takaisin Vantaalle uittamaan koiraa. Sattumoisin arvostelu on hävinnyt, mutta ainakin siellä mainittiin jotain pitkärunkoisuudesta, matalajalkaisuudesta ja löysistä etuliikkeistä? Tai sitten muistan vain ne miljoona muuta arvostelua joissa lukee noin :D

4.-8.7. oltiin mökillä. Uitiin paljon, käytiin sienessä ja marjassa, lenkkeiltiin metsässä ja otettiin aurinkoa. Ihan niin paljon, että mä poltin puoli kroppaa ja Tira sai vesihännän. Alkuperäisen suunnitelman mukaan Tiran piti jäädä vähän yli viikoksi kahdestaan mökille äitini kanssa, mutta otin sen kuitenkin varmuuden vuoksi käymään Vantaalla (ettei päässyt uimaan ja ell olisi ollut tarvittaessa paljon lähempänä). Vesihäntä meni onneksi ohi kipulääkkeiden ja parin päivän levon avulla.
   Kaupunkiviikon aikana Tira rentoutui lähinnä kotona, kun omistaja juoksi ympäri pk-seutua hoitokoirien perässä ja vietti pari huippuhauskaa päivää Mintun kanssa.

Vesihäntäranta.


Tira hankkimassa vesihäntää.

18.7. lähdettiin Tiran kanssa kahdestaan takaisin mökille. Ensimmäiset kolme tuntia menivät rattoisasti "isossa" junassa miljoonan muun eläimen kanssa. Tira oli onneksi koko ajan nätisti, vaikka viereen tuli puolenvälin jälkeen koira ja edessä oli kissoja lastenrattaissa. Parikkalassa vaihdettiin pieneen taajamajunaan, joka oli  i h a n  täynnä. Taas meidän onneksi ihmiset olivat tosi mukavia ja antoivat Tiran istua puoliksi jalkojensa päällä. Vaikka matkaseura ehti vaihtua pikkujunan aikana, olivat seuraavatkin vierustoverit yhtä mukavia ja Tira saikin muutaman ihailijan :) Pikkujunamatka ei kestänyt kuin tunnin ja vihdoinkin päästiin vähän kävelemään. Tai no niin mä ajattelin, kun astuin junasta ulos. Kuitenkin väsynyt, mutta oudon energiapiikin saanut koira, reppu+kassi+laukku-yhdistelmä, liian paksut vaatteet ja 30 asteen helle tekivät kävelymatkasta ihan oman operaationsa. Mummin tarjoaman ruuan jälkeen päästiin taas jatkamaan matkaa, nyt noin 30min autossa, jossa EI ole ilmastointia. Oli siis suuri helpotus, kun päästiin mökin pihaan ja sain heivata tuon ison, paksuturkkisen eläimen pois mun jaloista :D Vaikka matka oli pitkä ja raskas, pakahduin ylpeydestä tuon koiran takia! Pari vuotta sitten ei oltaisi voitu matkustaa noin paljon ja selvitä siitä hengissä. Ihanaa omistaa aikuinen koira!

Meidän mökkiactionit jatkuivat heti seuraavana päivänä, kun suunnilleen kymmenen hengen sukulaislauma tuli vierailulle. Joukossa oli myös äitini serkun lapset (iät taisivat olla 5 ja 2?), jotka pelkäsivät Tiraa. Nuorempi rupesi itkemään aina, jos Tira käveli ohi tai edes katsoi lapseen päin ja vanhempi juoksi Tiraa pakoon ja kiersi mahdollisimman kaukaa. No, kielsin Tiraa muutaman kerran menemästä lapsien luokse (ei se ymmärtänyt, että joku ei tykkää siitä) eikä Tira välittänyt heistä enää sen enempää. Parin tunnin jälkeen saatiin kuitenkin houkuteltua serkkujen ja lasten äidin kanssa poika vähän lähemmäs Tiraa. Tira makasi ihan rauhassa paikoillaan, kun opeteltiin ensin silittämään lonkista/hännästä ja suunnilleen tunnin päästä 5v. poika uskalsi jo silittää etutassuja ja ihan vähän päätä :D Myös nuorempi uskalsi tulla Tiran lähelle, kun veli silitteli koiraa ja pian tyttökin uskalsi silittää kyljestä.
   Tira, pieni terapiakoira. Ihan mahtava otus, pysyi niin rauhallisesti paikoillaan, vaikka lapset tekivät äkkinäisiä liikkeitä ja kiljuivat, kun Tira käänsi päätä. Toki pysyin itse koko ajan koiran vieressä ja ohjasin lapsia muiden kanssa silittämään nätisti, mutta kaikki kunnia menee Tiralle :) Harmi, kun ei tullut yhtään kuvaa kaveruksista...

Kotona ei (periaatteessa) ole lupaa kaivaa niin mökin hiekkarannalla otetaan kaikki ilo irti!

26.7.-1.8. meillä kävi mökillä toisenlaisia vieraita, nimittäin Katjan ja Jussin koiralauma :) Dogsitterhommat onnistuvat siis Savosta käsin! Vietettiin hienot kuusi päivää Piitun, Toscan ja Inkan kanssa ja kieltämättä olihan se elämä neljän koiran kanssa aika mukavaa.. Ehkä vielä jonain päivänä ;)
   Käytiin joka päivä lenkillä muualla kuin pihapiirissä, yleensä jotain tunnin tai parin tunnin lenkkejä. Pakko myöntää, mutta ei me normaalisti mökkiolosuhteissa lähdetä ulkoiluttamaan Tiraa muualle joka päivä :D Tehtiin myös yksi päiväretki Punkaharjulle, mä nyt lähinnä halusin mennä ottamaan kuvia niin lenkki meni siinä samalla. Koirat pääsivät myös uimaan päivittäin joko omalle rannalle tai sitten lenkillä johonkin lätäkköön. Tira, Piitu ja Tosca olivat tosi innokkaita uimareita, mutta Inka tyytyi yleensä vain kahlaamaan. Tosin näimme muutamat epätoivoiset uintivedot myös Inkalta, kun mä uin neidin mielestä liian kauas. Tuo koirasi meille, opetamme sen uimaan (tyyli on vapaa) ;)
   Tytöt käyttäytyivät aika nätisti. Tiralla nyt kesti pari päivää päästä siihen laumafiilikseen, mutta isommilta kiistoilta vältyttiin. Kuitenkin kaiken varalta Tira nukkui isäni kanssa kahdestaan aitassa ja mä mökissä muiden koirien kanssa. Yöllä oli taas mukava herätä siihen, kun kaikki kolme olivat ahtautuneina viereen nukkumaan :D

Lauman lähdettyä takaisin kotiin me viihdyttiin vielä neljä päivää mökillä. Käytiin vielä viimeisillä veneretkillä ja opeteltiin vähän ruutua omalla pihalla, mutta oli se kotiintulokin (ainakin aluksi) kolmen peräkkäisen mökkiviikon jälkeen ihan mukavaa.

Piitu (Tiran emä)


Tosca (Tiran siskopuoli isän puolelta)


Inka (Tiran siskopuoli emän puolelta)


Hoitotäti suojattiensa kanssa lenkillä (vasemmalta: Tosca, Inka, Tira ja Piitu)


Vasemmalta: Tosca, Tira, Inka ja Piitu