Pitkästä aikaa näyttely ja tällä kertaa Tampereella. Tira esiintyi taas junioriluokassa.

Lähdettiin ajamaan Tampereelle varttia vaille seitsemän. Matkan varrella pysähdyttiin Nurmijärvellä, ja otettiin kaverini Minttu kyytiin. Pirkkahalliin saavuimme hieman ennen yhdeksää, jolloin bernit alkoivat. Löydettiin häkille paikka ihan nurkasta, mutta päivän mittaan salukien häkit ympäröivät "bernialueen" ja oli vähän ahdasta...

Lähdettiin saattamaan Tiran kanssa Minttua kultsukehälle, ja samalla totuteltiin näyttelyn hälinään. Kultsukehällä Tiraa kiinnosti erittäin paljon kaikki noutajaotukset, ja neiti varmaan kuvitteli itsekin olevansa kultsu (viettänyt liikaa aikaa blondien koirien kanssa!).
Puolen aikaan palattiin takaisin bernien pariin, ja Tira joutui odottelemaan vuoroaan häkissä.
Kun valiourokset olivat puolessavälissä, rupesin valmistelemaan Tiraa. Tosin ensin piti saada pentu kiskottua/houkuteltua salukihäkkien ohi, joista kuului kauheaa haukkumista ja murinaa, kun Tira yritti ohittaa häkit.
Paras uros-kehän jälkeen tuomari halusi pitää 10 minuutin tauon, joten käytettiin aika hyväksi ja harjoiteltiin vähän liikkumista ja seisomista. Kun tuomari vihdoinkin tuli takaisin, pääsimme kaikki 17 juniorinarttua kehään. Kaikki asettelivat koiransa, ja tuomari ilmoitti, että hajottaa meidät kuuden koiran ryhmiin. Me olimme aakkosjärjestyksessä toiseksi viimeisiä, eli luonnollisesti viimeisessä ryhmässä (johon jäi vain viisi narttua).
Siinä sitten hermostuneesti viime hetken harjaukset, ja sen jälkeen kehään. Tira liikkui ihan hyvin, vähän meinasi vetää edellä kulkevaa kohti, mutta olin asettanut pannan varmuuden vuoksi niin, että se tuntuisi vähän enemmän, jos neiti villiintyy. Ja kyllähän se hillitsikin Tiraa niin, että ei loikittu miten sattuu vaan pysyttiin ravissa :)
Meitä edeltävät kolme koiraa meni aika nopeasti, ja niin oli taas meidän vuoromme.
Tira pysyi upeasti paikoillaan, kun tökin tassut jotenkin. Samalla oma jännittämiseni katosi kokonaan :D
Samalla tuli testattua vähän enkun kielen taitoa: tuomari kysyi ensin ikää, mihin oli helppo vastata (enkku edellisessä jaksossa 10!), mutta sen jälkeen kysyi ilmeisesti jotan hampaista (sanoi kai "can I watch....." ja näytti kädellä naamaa), johon sitten änkytin jotain. Ja sen jälkeen tosiaan katsoi hampaat, jotka Tira näytti hienosti. Tuomari katsoi myös koiran ilmettä, ja jotain ihmeellistä heittelemällä paperin palaa maahan koiran edessä. Siinä vaiheessa piti vetäistä Tiran remmi tiukemmalle, ettei pentu innostu leikkimään. Hienosti Tira kuitenkin höristeli korviaan ja tuijotti ihmeissään paperia.
Liikkeet sujuivat myös kivasti, mä meinasin pudottaa remmin hämmästyksestä edestakaisin juoksussa, kun Tira meni ihan kunnolla pitkällä remmillä. Yleensä neiti kököttää ihan mun jalassa kiinni, mutta nyt oikein poseerasi kunnolla ja esitteli upeita liikkeitään.
Tuomari jakoi todella monelle erinomaista ja sellainenhan meillekin tuli. En kuitenkaan valita :))
Kilpailuluokassa oli kauheasti junnunarttuja, ehkä jotain 12? Tuomari poimi kaikissa luokissa suoraan neljä jatkoon, nyt tosin valitsi ensin kolme, jonka jälkeen ravautti meidät muut pari kertaa ympäri. Tällä kertaa ei ylletty kilpailuluokan sijoituksille asti, mutta eriä mä toivoinkin.

Katsottiin vielä bernit loppuun, ja siinä samalla tuli vähän shoppailtua. Mukaan tarttui (taas) mm. pari pussillista keksejä, yli 100 rouhetikkua, uusi lelu, motivointipatukka sekä osoitelappu kaulapantaan. Pirkkahallista lähdettiin joskus vähän ennen kolmea, jonka jälkeen siirryttiin isovanhempieni luokse Valkeakoskelle. Tira oli ihan innoissaan, kun pääsi herkkupaikkaan. Nytkin neiti sai mummoltani kokonaisen mustanmakkaran, mikä maistuikin aivan erinomaisesti (mutta nappulat eivät niin hyvin) :D
Käytiin myös pienellä lenkillä Tiran ja Mintun kanssa, tutustuttiin Valkeakosken puistoon. Tira ihmetteli, että mitä mamma nyt aikoo, kun kiipesin kiipelytelineeseen ja laskin liukumäkeä alas. Vähän piti myös räksyttää, kun mä keinuin..

Kotiin lähdettiin puoli kuuden aikaan, ja taas pysähdyttiin Nurmijärvellä heittämässä Minttu pois kyydistä. Kotona oltiin siinä vähän ennen kahdeksaa, ja kaikki ihan väsyneitä, kun oltiin reissussa sellaiset 13 tuntia.. Kiitos vielä Mintulle matkaseurasta!

Seuraava näyttely meillä on vasta toukokuussa, aika varmasti SPKL'n järjestämä erkkari pk-rotuisille koirille.

Taas loppuun Tiran arvostelu. Alkuperäinen on saksaa, enkä mä saa siitä juurikaan selvää, eli laitan pelkän suomenkielisen (käännöspalvelussa käännetty). Tuomari oli siis Istvanne Juhasz Unkarista.
11 kk vanha narttu, jolla on hyvä pää. Oikea, täysi purenta. Keskivahva luusto. Hyvä ylä- ja alalinja. Lähes oikeat liikkeet.