Kolme kirjoitusta samana päivänä eli huomatkaa myös nuo alemmat uudet!

Innostuin jo keväällä, kun kuulin, että alajaosto järjestää jossain vaiheessa BH-kurssin, koe kun olisi ihan kiva läpäistä joskus. Asia unohtui vähän, kunnes Selja laittoi elokuussa viestin, että vielä olisi muutama paikka vapaana ja mehän ilmoittauduttiin heti. Eilen oli sitten ensimmäinen kerta, vetäjinä toimii Jukka, Maarit ja pari heidän tuttuaan (unohdin jo nimet, hyvä muisti..).

Aloitettiin puhumalla kokeesta ja Jukka ja Janne näyttivät vähän miten koe menee. Janne meni paikallamakuuseen, kun Jukka harppoi seuraamiskaavion läpi :-) Kun kaikki tottelevaisuusosuuden kohdat oltiin käyty, saatiin me kurssilaiset mennä ravaamaan kaaviota läpi. Tällä kertaa alueelle oltiin laitetti kartiot merkitsemään kulmia, mikä helpottikin huomattavasti, kun ei tarvinnut laskea pitkien pätkien askelia niin tarkkaan. Kun kaikki olivat saaneet kävellä tarpeeksi, haettiin kolme koiraa kerrallaan suorittamaan. Yksi meni paikallamakuuseen, toinen jääviin ja kolmas seuraamiseen. Tira oli vähän myöhemmin, mutta me aloitettiin jäävistä, joissa avusti Jukka. "Superbernin" mielenkiinto oli aika lailla vieressä leikkivissä ja huutavissa lapsissa, mutta saatiin näytettyä kerran yksi maahanmeno (istumista vasta myöhemmin möllitokon takia). Ja ohjaaja meinasi vajota maan alle.. Kauheimman näköistä ikinä, mutta saatiin hyviä vinkkejä korjaamiseen. Tira mm. putosi taas vinoon (ei ole niin pitkään aikaan), hidasteli, pudotti kontaktin ja nuuhkutti liikaa.

Jäävien jälkeen mentiin seuraamiseen, jipii.. Aloitettiin kokeeseen ilmoittautumisella, mä vähän sekoilin sanoissani, kun unohdin mitä tietoja piti ilmoittaa ja Tira päätti poukkoilla vähäsen, mutta tuli kuitenkin takaisin viereen istumaan. Ensimmäisen suoran aikana mä sain toistaa seuraamiskäskyä pari kertaa, kun Tiran pää putosi. Tokoleirin naksutinvinkit kuitenkin tehosivat, eikä into lopahtanut suht paljosta naksuttelusta huolimatta. Täyskäännöksen jälkeen alkoi se mun mutina eli askelten tarkempi laskeminen. Taisin jopa sanoa juoksuun lähtiessä käskyn, en ole ihan varma.. Askelia tuli suunnilleen oikea määrä, mutta ei ole mitään käsitystä kuinka hirveän näköistä juoksu ja hidas osuus oikein olivat. Oikealle käännökset menivät ihan hyvin, mutta sitten tuli takapakkia toisessa täyskäännöksessä. Pysähdyttiin sinne ja kouluttaja yritti opettaa mulle toisenlaista käännöstä. Ja nyt oli niiiiiiin ohjaajassa vika. Ei meinannut millään upota päähän, että mihin suuntaan mä käännyn, kumpaan käteen remmi tulee ja mistä se koira oikein kiertää. Pari onnistunutta saatiin mun, kouluttajan ja Jannen (paikallamakuussa lähellä Nanuqin kanssa) naurujen jälkeen. Kun se meni jotenkuten, saatiin jatkaa matkaa pysähdykseen. Laskin jopa oikein kolme sekuntia ja taas jatkettiin. Henkilöryhmä oli vähän myöhässä, ihmiset juoksivat meidän ympärillä paikoilleen :D Parilla kehulla Tira tuli tosi nätisti ja mä taisin kiertää tarvittavat määrät ja pysähtyä? Käveltiin vielä ulos ryhmästä, pidettiin parin sekunnin tauko ja mentiin ryhmä uudestaan kaavion aloituspaikalle saakka. Ohjaajalle kommentit: KEHU koiraa, niistä se innostuu.. Joo-o, mutta olen mä jo aika paljon parantanut entiseen verrattuna! :D

Viimeisenä otettiin paikallamakuu, Tira oli remminmitan päässä takana ja mä seisoin sivuttain siinä edessä. Natalia ja Juusto olivat pari metriä meidän takana myös paikallamakuussa. Tira oli aika levoton, mutta paikallamakuualue oli korkea heinikko eli aika outo paikka missä ei olla aikaisemmin kokeiltu. Aika hyvin Tii kuitenkin pysyi, kerran nousi istumaan ja kerran vinkaisi, kun Nanuq haukkui lähellä innostuksissaan.

Hyvä mieli jäi treeneistä ja paljon uusia idoita tuli taas kerran. Tosin nyt kokeen läpäisy tuntuu kaukaiselta haaveelta :D Seuraava kerta onkin jo huomenna!